Usein kysyttyä

Mitä Tunnin juna tarkoittaa?

Tunnin junaksi nimitetään nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välillä. Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden nopeuttamiseksi toteutetaan kokonaan uusi oikorata Espoosta Lohjan kautta Saloon. Lisäksi nopea yhteys sisältää Espoon kaupunkiradan, Salo–Turku-kaksoisraiteen sekä Turun ratapiha-alueet. Tunnin juna ei siis liikennöisi nykyisellä rantaradalla vaan uudella radalla, joka on noin 26 kilometriä rantarataa lyhyempi (Väylävirasto: Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA arviointiohjelma). Tunnin juna ei ainoastaan kytke yhteen kahta suurta keskusta, vaan tuo kaikki radan varren paikkakunnat tiiviiksi osaksi pääkaupunkiseutua.

 

Minkä kaupunkien kautta uusi junayhteys kulkee ja millä asemilla se pysähtyy?

Tunnin juna kulkee Turusta Salon kautta Lohjalle, Espooseen ja Helsinkiin. Kaksoisraide lisää kapasiteettia, jolloin radalla voi liikennöidä myös paikallisjunaliikenne. Paikallisjunat pysähtyisivät myös muilla väliasemilla.

 

Säilyykö nykyinen junayhteys (rantarata) Turusta Karjaan kautta Helsinkiin käytössä?

Raideliikenteelle Hangosta, Tammisaaresta, Karjaalta, Inkoosta, Siuntiosta ja Kirkkonummelta Helsinkiin on varmasti kasvavaa kysyntää myös tulevaisuudessa. Tunnin junan toteuduttua tätä liikennettä hoidetaan lähiliikenteenä nykyisellä radalla.

 

Kuinka paljon matka-aika lyhenee Turun ja Helsingin välillä?

Alkuvaiheessa matka-aika lyhenee reilulla puolella tunnilla. Kun kalusto saadaan uusittua ja radalla voidaan ajaa maksiminopeutta (300km/h), matka-aika lyhenee lähes tunnilla. Tavoitetila on, että matka kestää Turun keskustasta Helsingin keskustaan tunnin ja viisitoista minuuttia. Matka Kupittaan ja Pasilan välillä lyhenee tasan tuntiin.

 

Miksi puhutaan Tunnin junasta, kun Turku–Helsinki-välin todellinen tavoiteaika on 75 minuuttia?

Keskivertojunavuoro Turusta Helsinkiin kestää tällä hetkellä 1 tunnin ja 58 minuuttia. Tunnin juna lyhentää siis keskimääräistä vuoroa 43 minuutilla. Turku–Helsinki välillä kulkee työn perässä päivittäin tuhansia ihmisiä. Heille Tunnin juna tarkoittaa 1 tunnin ja 26 minuutin ajallista säästöä – työviikossa puhutaan noin 7 tunnista, siis melkein työpäivästä. Kuukausitasolla se tarkoittaa jo reilusti yli vuorokautta ja vuodessa yli kahta viikkoa.

 

Mitä Tunnin juna merkitsee työvoiman liikkuvuuden kannalta?

Työvoiman liikkuvuus on Suomessa kilpailijamaitamme heikompaa, ja se jarruttaa työllisyysasteen nousua. Tunnin juna yhdistää Helsingin ja Turun seudut nopealla yhteydellä, jolla on suuri merkitys ihmisten arjelle ja yritysten toimintamahdollisuuksille. Tunnin juna synnyttää 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen, kun työmatka Varsinais-Suomesta Uudellemaalle ja toisinpäin sujuu näppärämmin kuin monella pääkaupunkiseudun sisällä.

 

Paljonko uuden radan rakentaminen maksaa ja miten hanke aiotaan rahoittaa?

Tunnin junan kustannusarvio tarkentuu jatkuvasti suunnittelun myötä. Syksyllä 2019 tehdyn arvion mukaan Espoo–Salo-oikoradan rakentamiskustannukset ovat nykyhinnoin noin 2,3 miljardia euroa, Salo–Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen 435 miljoonaa euroa ja Turun ratapihan 50 miljoonaa euroa (Liikenne- ja viestintäministeriö: Suurten raidehankkeiden edistäminen).

Suomessa suurten infrahankkeiden rahoituksesta on vastannut valtio. Koska Tunnin juna on osa EU:n TEN-T ydinverkkokäytävää, hankkeelle on mahdollista saada merkittävää rahoitusta EU:lta. Tämä erottaa Tunnin junan monista muista ratahankkeista.

Kesällä 2020 Tunnin junan suunnitteluun myönnettiin EU:n Verkkojen Eurooppa -rahoitusta (CEF) yhteensä 48,5 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 37,5 miljoonaa euroa käytetään Espoo–Salo-oikoradan suunnitteluun ja 11 miljoonaa euroa Espoon kaupunkiradan rakennussuunnitteluun.

 

Miten Tunnin juna maksaa takaisin siihen käytetyt investoinnit?

Tunnin juna parantaa työvoiman liikkuvuutta muodostaen 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen, mikä tuo kasvua ja elinvoimaa radan varrelle. Tämä paitsi tukee työssäkäyntiä, saa myös aikaan merkittävästi investointeja esimerkiksi asuntorakentamiseen. Tutkimusten mukaan uusi yhteys maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa. Suuret investoinnit liikenneyhteyksiin saavat aikaan myös ennakoimattomia hyötyjä, kun päälle tulevat väestönkasvun tuomat kerrannaisvaikutukset.

 

Miksi pitäisi investoida Tunnin junaan, eikä esimerkiksi Pisararataan tai Lentorataan?

Etelä-Suomessa on suunnitteilla ja käynnissä useita ratahankkeita, jotka kilpailevat samoista määrärahoista. Raideliikenne ei kuitenkaan parane vastakkainasettelulla. Läntisellä suunnalla on Helsingistä katsoen merkittävin rakenteellisen kehittämisen potentiaali.

Tunnin juna helpottaa läntisen Etelä-Suomen raideliikennettä, joka toimii tällä hetkellä hitaasti ja ajoittain epävarmasti puutteellisesta raidekapasiteetista johtuen. Se ei vain kytke yhteen kahta suurta keskusta, vaan tuo kaikki radan varren paikkakunnat tiiviiksi osaksi pääkaupunkiseutua. Se myös tuo uusia alueita raideliikenteen piiriin avatessaan yhteyden Lohjan seudulle, jonne ei tällä hetkellä ole henkilöjunayhteyttä.

Läntisen Etelä-Suomen nopeaa talouskasvua on varjostanut pula osaavasta työvoimasta. Esimerkiksi Turun seudulle on arvioitu avautuvan 2020-luvun alkupuolelle tultaessa 30 000 uutta työpaikkaa. Tunnin junan myötä työmatkat Helsingin ja Turun välillä lyhenisivät kolmella vartilla suuntaansa, ja yhä useampi saisi mahdollisuuden tehdä osaamistaan parhaiten vastaavaa työtä. Kun oikeat osaajat ja työpaikat kohtaavat, ei kohenneta vain työllisyysastetta, vaan luodaan edellytyksiä uusille oivalluksille ja kasvulle. Kasvun tuottamat verovarat kanavoituvat kaikkien suomalaisten yhteiseksi hyväksi.

 

Mitä hyötyä nopeasta Helsinki-Turku-junayhteydestä on?

Tunnin juna ei vain kytke yhteen kahta suurta keskusta, vaan tuo kaikki radan varren paikkakunnat tiiviiksi osaksi pääkaupunkiseutua. Se luo läntiseen Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen, mikä helpottaa alueen kasvua varjostavaa työvoimapulaa. Alueen kasvun ja työllisyyden vauhdittaminen kanavoituu muun muassa verotuottojen myötä koko maahan.

Liikennevirrat Helsingin ja Turun välillä ovat suuria. Esimerkiksi lohjalaisista noin neljännes käy jo nykyään töissä pääkaupunkiseudulla. Tunnin junan myötä matka Turun ja pääkaupunkiseudun välillä olisi saman pituinen kuin monen työmatka pääkaupunkiseudun sisällä. Tämä lisäisi merkittävästi kiinnostusta päivittäiseen työmatkustamiseen Varsinais-Suomen ja Uudenmaan välillä. Väliä matkustavien työmatkat lyhentyisivät merkittävästi, kun päivittäiseen meno-paluumatkaan Turun ja Helsingin välillä käytetty aika lyhenisi 1,5 tunnilla. Ajan säästöllä on suuria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, yritysten tuottavuuteen ja sitä kautta koko kansantalouteen.

Tunnin juna on erittäin merkittävä myös ilmastonäkökulmasta. Koska nopeaa raideliikennettä ei ole käytettävissä, henkilöauto on useimmille ihmisille junaa nopeampi ja käytännöllisempi vaihtoehto. Tunnin junan rakentaminen vähentäisi päivittäistä autoilua tuntuvasti ja olisi siten hyväksi ilmastolle.

 

Miten Tunnin juna -hanke etenee?

Valtio on myöntänyt Tunnin junalle 40 miljoonaa euroa suunnittelurahaa ja hankkeen konkreettinen suunnittelu on hyvässä vaiheessa. Pisimmällä on Espoon kaupunkirata, jonka suunnittelu on valmis. Parhaillaan työstetään Espoo-Salo-välin yleissuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä. Yleissuunnitelma perustuu maakuntakaavassa hyväksyttyyn väyläkäytävään, ja siinä kerrotaan oikoradalle määritellyt tavoitteet, sijainti, vaikutukset ja alustavat kustannukset. Espoo-Salo-välin suunnittelussa on kyse Suomessa harvinaisesta projektista, sillä hyvin harvoin suunnitellaan rataa välille, jolla ei ole ennestään ollenkaan raideyhteyttä.

Hallitus on myös päättänyt perustaa Tunnin juna -hankeyhtiön, jonka tarkoituksena on saattaa valmiiksi Tunnin junan suunnitteluvaihe. Valtio omistaa 51 prosenttia yhtiöstä, jonka muut osakkaat ovat Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti, ja Kirkkonummi.

Hallitus sopi suurten kaupunkiseutujen välisissä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksissa Tunnin junan rakentamisen aloittamisesta. Turun kaupunkiseudun MAL-sopimus sisältää Turun ratapihan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen rakentamisen. Helsingin seudun MAL-sopimus sisältää Espoon kaupunkiradan Leppävaara–Kauklahti rakentamisen. Valtio ja kaupungit osallistuvat yhtä suurilla osuuksilla 50/50-periaatteella investointeihin.

 

Milloin rata valmistuu ja uusi junayhteys olisi käytettävissä?

Tunnin junan suunnittelu valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä. Jos hanke etenee odotetusti, on Tunnin juna kokonaisuudessaan valmis 2030-luvun alussa.