Kaavat ja selvitykset

Hanke jakautuu neljään kokonaisuuteen:

  1. Espoon kaupunkirata
  2. Espoo–Salo-oikorata
  3. Salo–Turku-rataväli
  4. Turun ratapiha.

Espoon kaupunkiradasta on jo laadittu ratasuunnitelma, ja se odottaa eduskunnan investointipäätöstä.

Espoo–Salo-oikoradasta laaditaan ratalain mukainen yleissuunnitelma.

Salo–Turku-ratavälin kaksoisraiteesta sekä Turun ratapihasta laaditaan ratalain mukaiset ratasuunnitelmat. Tämä suunnitteluvaihe kestää vuoteen 2020 saakka ja sitä toteuttaa Liikennevirasto.

Nopeampi yhteys on pitkäaikainen haave

Helsinki-Turku ratayhteyden oikaisua on suunniteltu 1970-luvulta lähtien. Espoo-Lohja-Salo rataoikaisu tunnettiin silloin ELSA-ratana. Tuolloin päädyttiin kuitenkin nykyisen rantaradan korjaamiseen. 2000-luvun alussa tarve nopeammasta ratayhteydestä nousi uudelleen esiin.

Maakuntakaavojen ratkaisuilla päätettiin uusi ratalinjaus Espoosta Lohjan kautta Saloon. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lainvoimaisissa maakuntakaavoissa on osoitettu yleispiirteinen aluevaraus ratalinjaukselle. Maakuntakaavoissa tutkittiin useita linjausvaihtoehtoja ja laadittiin niistä ympäristövaikutusten arviointi sekä alustava yleissuunnitelma. Tämä suunnittelu ja maakuntakaavoitus toteutettiin vuosina 2009–2016.
 

Tunnin juna etenee

Pääministeri Sipilän hallitus myönsi 40 miljoonan euron rahoituksen Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden jatkosuunnittelulle vuonna 2016. Syksyllä 2018 maan hallitus esitti budjettiriihessä Helsingin ja Turun välisen tunnin junan yleissuunnittelun nopeuttamista ja ratasuunnittelun käynnistämistä.

Vuonna 2019 Rinteen ja sittemmin Marinin hallitusohjelma sitoutui suurten raidehankkeiden edistämiseen. Alkuvuonna 2020 valtio haki Tunnin junan suunnitteluun Euroopan komissiolta rahoitustukea. Tukea myönnettiin 37,5 miljoonaa euroa Tunnin junan jatkosuunnittelun rahoittamiseen. Tukea saatiin myös Espoon kaupunkiradan rakennussuunnitteluun 11 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti kesäkuussa 2020 Tunnin juna -hankeyhtiön perustamisesta yhdessä radan varren kaupunkien kanssa. Valtion lisäksi osakkaina yhtiössä ovat Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti, ja Kirkkonummi. Hallitus sopi kesällä 2020 Tunnin junan rakentamisen aloittamisesta suurten kaupunkiseutujen välisissä MAL-sopimuksissa. Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus sisältää Turun ratapihan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen rakentamisen ja Helsingin seudun sopimus Espoon kaupunkiradan Leppävaara–Kauklahti rakentamisen.

Lue lisää nopean Helsinki–Turku-ratayhteyden jatkosuunnittelusta Väyläviraston sivuilta.

Hanke jakautuu neljään kokonaisuuteen:

  1. Espoon kaupunkirata
  2. Espoo–Salo-oikorata
  3. Salo–Turku-rataväli
  4. Turun ratapiha.

Espoon kaupunkiradasta on jo laadittu ratasuunnitelma, ja se odottaa eduskunnan investointipäätöstä.

Espoo–Salo-oikoradasta laaditaan ratalain mukainen yleissuunnitelma.

Salo–Turku-ratavälin kaksoisraiteesta sekä Turun ratapihasta laaditaan ratalain mukaiset ratasuunnitelmat. Tämä suunnitteluvaihe kestää vuoteen 2020 saakka ja sitä toteuttaa Liikennevirasto.