Valtiovarainministeri Petteri Orpon nimittämä työryhmä luovutti eilen torstaina raporttinsa, jossa se hahmotteli mallin suurten infrahankkeiden toteuttamiselle osakeyhtiön kautta. Hankeyhtiömalliin liittyy uudet rahoitusmallit, joiden avulla veronmaksajalle jäävää osuutta voidaan keventää.

Mikä tunnin juna?

Tunnin juna on nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä.

Yhteyttä varten rakennetaan kokonaan uusi oikorata Espoosta Lohjan kautta Saloon. Lisäksi nopea yhteys sisältää Espoon kaupunkiradan, Salo–Turku-kaksoisraiteen sekä Turun ratapiha-alueet.

Alkuvaiheessa matka-aika lyhenee yli puolella tunnilla.

Kun kalusto saadaan vastaamaan uuden radan mahdollistamaa maksiminopeutta, matka-aikaa lyhenee miltei tunnilla ja on pääteasemien välillä arviolta 75 minuuttia. Turun Kupittaalta Helsingin Pasilaan pääsee tasan tunnissa.

@TunninJuna  #tunninjuna

– Kansalliseen keskusteluun on noussut lyhyen ajan sisällä useita suuria, miljardiluokan hankkeita erityisesti raideinfraan. Keskeinen syy tähän on se, että merkittäviä investointeja ei ole riittävässä määrin tehty ja nyt nähdään niiden kasautumista. Pidän erittäin tärkeänä, että ministeri Orpo, valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat olleet aktiivisia ja selvittäneet uusia mahdollisuuksia Suomelle välttämättömien investointien toteutukseen, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Työryhmän mukaan olennaista on hyödyntää kaikki rahoituslähteet, kuten käyttäjämaksut, EU-rahoitus, kiinteistökehittämisestä saatava arvonnousu ja yksityisten investoijien osuus. Mitä suurempi osuus näillä keinoin voidaan kattaa, sitä paremmat toteutusedellytykset hankkeella on.

– Espoon ja Turun välisen Tunnin junan ensimmäinen vaihe on suunnitelmien puolesta valmis käynnistettäväksi vaikka ensi vuoden alusta ja kokonaisuuden suunnittelukin on jo pitkällä. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja kilpailukyvyn vahvistamisen puolesta toimivia hankkeita ei enää pidä jarrutella, vaan on rohkeasti edettävä, jatkaa työryhmän jäsenenä työskennellyt Arve.

Tunnin junan ensimmäinen vaihe on suunnitelmien puolesta valmis käynnistettäväksi vaikka ensi vuoden alusta.
Minna Arve

Työryhmän raportin mukaan hankeyhtiömallin luontevia osakkaita olisivat valtio ja kunnat, jos ne kantavat merkittävän rahoitusvastuun väylän rakentamisesta.

– Jatkossakin valtion tulee kantaa päävastuu kansallisen liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta, mutta hankeyhtiömalli mahdollistaa myös valtion ja kaupunkien kumppanuuden syventämistä ja yhteisten tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista yhdessä. Pidän myös tärkeänä, että valtio ja kaupungit yhdistävät voimansa edunvalvonnassa EU:n suuntaan, jotta saatavilla oleva merkittävä EU-rahoitus saadaan hyödynnettyä kotimaassa.

Hankeyhtiömallia selvittäneen työryhmän puheenjohtajana oli budjettipäällikkö Hannu Mäkinen valtiovarainministeriöstä. Jäsenistössä oli valtiovarainministeriön lisäksi edustettuina muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, valtioneuvoston kanslian omistajaohjaus ja Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungit sekä Rakennusteollisuus RT ry. 

Asiasanat: